Sosiaalinen kognitio: sosiaalista maailma koskeva tieto. Käsittää vaikutelman muodostumisen, henkilöhavainnoinnin, sosiaaliset havainnot sekä arvioinnit ihmisistä ja tilanteista.
Kognitiivisessa sosiaalipsykologiassa käytetään skeeman ja skriptin käsitteitä kuvaamaan tiedon jäsentymisestä. Skriptillä eli tapahtumaskeemalla tarkoitetaan jotakin tapahtumasarjaa koskeva käsitystä.
Minäkäsitys: yksilön kognitiivinen, kokemuksellinen ja sosiaalinen käsitys omasta itsestään (teoreettinen käsite). Muodostuu vuorovaikutuksessa ympäristön ja muilta ihmisiltä tulevan palautteen kanssa. Vaikuttaa itsetuntoon.
Erilaisiin tilanteisiin liitty vahvoja odotuksia siitä, miten erilaisissa rooleissa tulisi toimia = Henkilöskeemat.
Sen haitta vaikutus on stereotyypin muodostuminen, joka taroittaa ennakkoluulo; yleistetty ja kaavamainen suhtautumistapa jotakuta yksilöä, ryhmää tai asiaa kohtaan.
Sosiaalipsykologiassa minuuten näkökulma on moniulotteinen, tilanteisiin sidottu ja muuttuva. Esim. sanotaan, että "tilaisuus tekee varkan". (Meadin mukaan minuus kehittyy lapsuudessa leikkivaiheesta pelivaiheeseen.
Kun lapselle pelivaiheessa muodostuu yleistetyn toisen näkökulma, han oppii katsomaan itseään yhtä aikaa useasta näkökulmasta.
Objektiminä on se kuva itsestä, joka voidaan havaita ulkoapäin, kun omaa itseä tarkastellaan ikään kuin toisten silmiin.
Subjektiminä: on se, joka tämän havainnon tekee.
Roolinoton kehitystä:
3-6-vuotiaana ajattelevat, että kaikilla on sama näkökulma.
5-9-vuotiaana, myös tosilla voi olla eri näkökulma.
7-12-vuotiaana omia ajatuksia ja tunteita osataan myös katsoa toisen näkökulmasta.
10-15-vuotiaana kyetään suhdetta toiseen ymmärtämään ulkopuolisen näkökulman.
12-vuotiaasta eteenpäin ymmäretään, että eri tilanteissa toimitaan erilaisten roolien ja rooliodotusten mukaan.
Lawrence Kohlbergin moraalin kehityksen luokittelu:
1. Vaihe
- (Alle 9-vuotiaat)
- Katso asiat vain omasta näkökulmastaan.
- Hyvä ja paha perustuvat lapsen mielessä rangaistuksiin ja palkintoihin.
- Oman edun tavoittelun lisäksi mukaan tulee reilun vaihdon moraali.
- Sääntöjä tulee seurata silloin, kun ne ovat jonkun edun mukaisia.
- yleensä koululaiset, nuoret ja aikuiset.
- On opittu yhdistämään eri ihmisten näkökulmia ja välittömissä ihmissuhteissa on pyrkimys sosiaaliseen hyväksyntään noudattamalla sääntöjä = Hyvien ihmissuhteiden moraali.
- Yleensä nuoret ja aikuiset
- ymmärtää lait yhteisiksi velvollisuuksiksi, joita kaikkien on noudattava.
- Instituution ja sosiaalisen järjestyksen ylläpitäminen.
- Moraalin perustana yhteiskuntasopimus ja yksilön jakaumattomat oikeudet.
- Laillinen ja moraalinen näkökulma voivat oll ristiriidassa.
- Suurin hyvä suuremmalle joukolle.
Ihmiset päättävät sosiaalisen vertailun avulla, millaisia he ovat. Sosiaalinen vertailu: sen mukaan yksilö halua rakentaa sosiaalista todellisuutta sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Omat arvostukset, asenteet, tiedot ja taidot, joille ei ole objektiivisia normeja, hankitaan vertailemalla omia mielipiteitä toisten ihmisten mielipiteisiin.
Sosiaalipsykologian näkökulmasta itsetunnolla tarkoitetaan minäkäsityksen myönteisyyttä.
Aini Jaarin korrelatiivisen tutkimus:
-1995-2001. Kyselytutkimukseen vastasi 1600 työelämässä mukana olevaa henkilöä eri toimialoilta.
-Vahvan itsetuntoon yhteydessä korostuivat aktiivisuus, osaaminen, menestyminen, sosiaalinen sujuvuus sekä yksilölliset arvot.
-Mitä enemmän henkilöllä oli koulutusta, sen vahvempi oli hänen itsetuntonsa.
Minätietoisuus: Itsetietoisuus; itsetiedostus; tietoisuus omasta erillisestä olemassaolosta ainutkertaisena yksilönä. Tietoisuuden keskiössä on minätietoisuus. Minätietoisuus merkitsee myös tilanteesta tilanteesta toiseen vaihtelevaa tietoisuutta omista psyykkisistä prosesseista.
Toiset ihmiset enemmän henkilökohtaisesti minätietoisia, jolloin huomio kiinnittyy omiin tuntemuksiin ja motiiveihin.
Toiset taas enemmän julkisesti minätietoisia, jolloin huomio kiinnittyy tilanteeseen j toisten tekemisiin.
Itsensä valvominen: Henkilö seuraa muiden ihmisten reaktioita ja pyrkii ohjailemaan niiden perusteella vaikutelmaa, jonka han antaa itsestään.
Sosiaalinen havaitseminen
Keskeiset piirteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, millainen vaikutelma henkilöstä muodostuu.
Periferiset piirteet ovat tässä suhteessa vähemmän merkityksellisiä.
Ihmisillä on toisiinsa kytkeytyviä ajatuksia siitä, mitkä eri piirteet yleensä liittyvät yhteen ja mitkä piirteet sulkevat toisensa pois = implisiitti persoonallisuusteoria.
Edellisyysvaikutus: aikaisemmin saatu tieto, esim. ensivaikutelma muovaa henkilöhavannointia, toisen persoonallisuuden arviointia, enemmän kuin myöhemmin hankittu tieto.
Itsensä toteuttavalla ennusteella tarkoitetaan sosiaalisen uskomuksen muuttumista todeksi. Esimerkiksi urheilussa lahjakkaaksi määritelty pelaaja saa enemmän palautetta ja huomiota kuin muut. Hänellä myös vaaditaan enemmän. Hän kehittyy muita nopeammin tämän takia, vaikkei olisikaan muita lahjakkaampi.
Vaikutelman kontrolli: eri sosiaalisissa tilanteissa omasta itsensä esitettävän vaikutelman kontrollointi, jolla ohjataan muiden suhtautumista itseä kohtaan. Keinoja ovat mielestely, itsekehuskelu, uhkailu, esimerkkinä toimiminen ja vetoaminen.
Attribuutiot
Tapahtumien, kokemusten ja toiminnan syitä koskevia selityksiä attribuutioksi. Atribuutiolla pyritään löytämään selityksiä sille, mikä aiheutti tietyn käyttäytymisen ja kuka tapahtuneesta on vastuussa.
Atribuutioteoria ovat siis teorioita siitä, miten ihmiset muodostavat selityksiä.
Fritz Heider
Atribuution selityksiä ovat usein miten jo lähtökohdiltaan virheellisia. ne jakaantuvat kahteen ryhmän:
1) Sisäisiä. Henkilön persoonallisiin ominaisuuksiin liittyviä.
2) Ulkoisia. Ympäristön liittyviä.
Atribuution peruserhe: yksilön taipumus yliarvioida sisäisten tekijöiden vaikutusta (aikomukset, persoonallisuuden piirteet) ja aliarvioida tilannetekijöiden vaikutusta käyttäytymiseen.
Itsetuntoa tukeva atribuutiovääristymä on oman edun atribuutiovääristymä. Kun jossakin tehtävässä epäonnistutaan, on itsearvostuksen kannalta mielekästä ajatella, että syy on ulkoinen.
Sosiaaliset representaatiot
Sosiaalisilla representaatioilla tarkoitetaan arjessa käytettyjä tapahtumien ja ilmiöiden tulkintoja. Ihmiset käyttävät kommunikoidessaan yhteisesti jaettuja merkityksiä, jotka muuttuvat koko ajan. Nämä keskustelut eri asioiden ja ilmiöiden merkityksestä muokkaavat myös käsitystä itsestämme.
Ankkuroiminen:Serge Moscovici. Kehys, jonka mukaan niiden avulla uusia ja outoja asioita pyritään ymmärtämään ankkuroimalla ne aiemmin tiedettyyn.
+
Objektivointi: tapahtuma jolloin uudet ja tuntemattomat käsitteet hiljallee muuttuvat konkreettisiksi ja arkisiksi imiöiksi.
Asenteet
-Gordon Allportin mukaansa asenne on opittu taipumus ajatella, tuntea ja käyttäytyä erityisellä tavalla tiettyä kohdetta kohtaan. Esim. jos ollaan jo pienestä asti nähty jomman kumman vanhempaan reagoimaan kielteisesti tiettyyn asiaan, niin se voi johtua siihen että itsekin pidetään sitä kielteisenä.
-Tutkija Richard LaPiere on todennut, että ilmaistut asenteet eivät antaa luotettavaa tietoa käyttäytymisestä todellisessa tilanteessa.
-Likertin skaala on viisiportaista asteikkoa, jolla arvioidaan omaa mielipidettä esitettyjen väittämien suhteen.
-Kvantitatiivisessa eli määrällisessä tutkimuksessa asenteet on nähty yleensä sisäisinä ja suhteellisen pysyvinä ominaisuuksina.
-Asenteita voidaan myös tutkia havainnoimalla ihmisten toimintaa koetilanteissa ja arjessa sekä haastattelemalla ihmisiä.
-Michael Billigin retorinen sosiaalipsykologia: arkipäivämme on täynnä toisistaan poikkeavia näkökantoja ja jatkuvaa vuoropuhelua.
-Laadullisessa asennetutkimuksessa asenteella tarkoitetaan jostain kohteesta tehtyä arvottava tulkintaa. Asenne ymmäretään ihmisten välisiin suhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyväksi ilmiöksi.
Kognitiivinen dissonanssi:
-Kognitiivisen dissonanssin teoriassa oletetaan, että minkä tahansa ajatteluun, tunteisiin tai toimintaan liittyvien asioiden, esim. uskomusten, asenteiden ja odotusten, epäjohdonmukaisuus ja ristiriitaisuus aiheuttavat meille jännitystä ja ahdistusta = Kognitiivinen dissonanssi
-Dissonanssi on epämiellyttävä tila, josta pyritään jollakin keinolla eroon.
-Leon Festinger osoitti kollegansa kanssa laboratoriokokeella uuden sosiaalipsykologisen ilmiön 1950-luvun lopussa.
Arkijärjen ja behavioristisen psykologian mukaan ajatellaan, että mitä enemmän jostakin teosta palkitaan, sitä mieluisampi siitä tulee.
->Koehenkilöt tekivät ikävän ja yksityistoikkoisen tehtävän, kokeen johtaja pyysi tehtävän suorittaneita koehenkilöitä kertomaan oven takana odottavalle seuraavalle koehenkilölle, että koe oli hauska ja mielenkiintoinen.
->Valheesta maksettiin osalle 20$ ja osalle 1$. ¨Koehenkilöt joille tarjottiin 20$ hyväksyivät sen useammin kuin 1$ tarjonneelle. Suurempi rahasumma on riittävä ulkoinen syy valehtelulle.
1$ taas ei riitä syyksi valehdella, joten koehenkilön on alettava uskoa valheensa, jotta oma käyttäytyminen tuntuisi uskottavalta : Kognitiivinen tasapaino (konssonanssi)
-Kognitiivisen dissonanssin teorian mukaan ristiriitaiset kognitiot toimivat käyttövoimana, joka pakottaa hankkimaan tai keksimää uusia ajatuksia ja uskomuksia tai muokkaamaan jo olemassa olevia uskomuksia niin, että vähennetään kognitiivisen dissonanssin määrä. Esimerkiksi tupakoiminen (sen epäterveellisyys tiedetään).
Päätöksenteon jälkeisellä dissonansilla tarkoitetaan tilaa, joka syntyy, kun on päädytty johonkin ratkaisuun tai valintaan.
(Jos on pitänyt valita kahdesta hyvin houkuttelevasta ja tärkeästä asiasta, valinnan jälkeen aletaan yleensä korostaa valitun asian myönteisiä puolia ja valitsematta jääneen asian huonoja puolia.
Arvot
-Arvot ovat toivottavaa päämäärää tai toimintatapaa koskevia yleisluontoisia uskomuksia tai käsityksiä. Pyrkiessään johonkin päämääriin ihmiset tekevät arvovalintoja.
-Shalom Schwartz on tutkinnut arvojen yleismaailmallista rakennetta ja sisältöä.
-Esa Pohjan Heimo on tutkinnut suomalaisten arvojen muuttumista.
Kärjessä olivat hyväntahtoisuus, turvallisuus, universalismi ja yhdenmukaisuus.
No hay comentarios:
Publicar un comentario