Sosiaalipsykologian tutkimusmenetelmät

Sosiaalipsykolgoginen tutkimus on kvantitatiivnen tutkimus. Kvantitatiivinen tutkimus tarkoittaa määrällinen tutkimus. Tutkimusmenetelmien toinen pääryhmä; tutkimusaineiston määrällinen, numeerinen tarkastelu niin, että tutkija mittaa tutkittavaa ominaisuutta ja osoittaa saadut tulokset lukuina. Toinen pääryhmä on -> Kvalitatiivinen tutkimus.
   Yleisimmät keinot ovat kokeellinen tutkimus, kvasikokeellinen ja korrelatiivinen tutkimus sekä kyselytutkimus.

Kokeellinen tutkimus sosiaalipsykologiassa
tutkimusmenetelmä, jossa tavallisesti yhä tekijää kerrallaan säätelemällä pyritään selvittämään riippumattoman muuttujan vaikutus riippuvaan muuttujaan. Yleensä sitä tehdään laboratorio-oloissa.
   Serge Moscovici teki 1960-luvun koesarjan, jossa tehtävänä oli arvioida sinisen sävyn kuuden hengen ryhmissä. Kaksi koehenkilöt oli kokeenjohtajan apulaisia. Riippuvana muuttajana: vähemmistö vaikutus enemmistöön, Riippuva muuttuja: operationalisoitiin. Koetulos vahvisti johdonmukaisen vähemmistön hypoteesia.

Kenttäkoe

Kenttäkoe:
Luonnollisessa tilanteessa tehty tutkimus, jossa yritetään noudattaa kokeen vaatimuksia mm.säätelemällä riippumatonta muuttujaa.

Yksi tunnetuimpia sosiaalipsykologisia kenttäkokoita on nimeltään Jerusalemista Jerikoon. Kenttäkokeessa tutkimusongelmana oli ohikulkijoiden auttamattomuus, vaikka he huomasivat toisen henkilön selkeästi tarvitsevän apua.

Kvasikokeelliset ja korrelatiiviset tutkimukset

Kvasikokeellinen tutkimus:
näennäiskokeellinen tutkimus. Kvasikokeellisessa tutkimuksessa verrataan eri ominaisuuksia tai suorituksia eri ryhmillä, joiden eroja ei ole tuotettu kokeellisella manipuloinnilla eikä satunnaistamisella.

Korrelatiivinen tutkimus:
ei-kokeellinen tutkimustyyppi, jossa tutkitaan muuttujien yhteisvaihtelua, korrelaation suuruutta. Tämän perusteella ei kuitenkaan voida tehdä päätelmiä muuttujien välisestä kausaalisuhteesta, koska muuttujien vaikutuksen suunta jää epäselväksi. Kehityspsykologiset tutkimukset ovat olleet usein korrelatiivisia tutkimuksia.

Kyselytutkimus

Kyselytutkimus: kyselyn tai haastattelun avulla toteutettu asenteiden, arvostusten tai käyttäytymistottumusten kartoitus, joka pohjautuu perusjoukosta otettuun otantaan.

• Kyselytutkimusta otetaan käyttöön kun halutaan esim. tutkia koko väestö tai jonkin väestön osa.
• Vastaajille annetaan kaikille samat kysymykset ja samassa muodossa, ja vastausvaihtoehdot ovat valmiiksi muotoiltuja.

Diskurssianalyysi
Diskurssianalyysi: arkipäivän käsityksiä todellisuudesta (asioista, ihmisistä, tapahtumista) analysoiva puheen ja tekstin tutkimustapa. Tuli käyttöön 19900-luvulla.

Diskurssianalyysi ei ole yhtenäinen, vakiintunut tutkimusmenetelmä,  van pikemminkin lähestymistapa, jossa on lukuisia eri perinteitä ja painopisteitä.

Narratiivisuus eli tarinallisuus

Narratiivinen tutkimustapa: kertomustekstien analysointitapa, jossa erotellaan juonet ja kertomukset sisäinen rakenne. Kertomusten perusteella voidaan kuvata yksilön tapaa hahmottaa elämän tilannettaan ja sosiaalisia paineitaan.
   Toinen muoto on drama eli eletty tarina, jossa ihminen toteuttaa omaa sisäistä tarinaansa.
Situaatio:seikkojen kokonaisuus, joihin ihminen on suhteessa (asuinpaikka).
Sisäisen tarinan avulla järjestämme itselle kokemuksiamme.

Kuskusteluanalyysi
Keskusteluanalyysi: etnometologian ja kvalitatiivisen tutkimuksen käyttämä aitojen keskustelujen tutkimus, joka etsii nauhoitetuista keskusteluista niissä vaikuttavia rekenteita ja sääntöjä.